Yhdestä rikkinäisestä televisiosta ollaan valmiita maksamaan yli 2 000 euroa – tässä syy
Legendaarinen elokuvaohjaaja sai Eero Aarnion pallotuolia jäljittelevän television Finluxilta ilmaiseksi dokumenttifilmiä varten vuonna 1974.
JAA
Mikko Niskasen Finluxilta liki 50 vuotta sitten saama oranssi pallo-tv saa pian uuden omistajan. KUVA: HUUTOKAUPPAHUONE ALEKSI, PENTTI KOSKINEN
28.2. 18:15
Maksaisitko reilut 2 000 euroa televisiosta, joka ei toimi? Meneillään olevan huutokaupan perusteella joku todennäköisesti maksaa. Eikä tuo summa välttämättä edes riitä.
Tarjolla on Suomen ehkä merkittävimmän elokuvaohjaajan Mikko Niskasen (1929–1990) aikanaan omistama pallo-tv. Ehkä jopa uniikki laatuaan.
– Se on ainoa kappale, Niskasen kanssa pitkään yhteistyötä tehnyt Jorma K. Lehtonen vakuuttaa.
Samaan uskoo myös äänekoskelainen Esko Norja, joka kävi ihmettelemässä erikoista oranssia ilmestystä tuoreeltaan Niskasen 1970-luvun tukikohdassa Konginkankaan Käpykolossa.
– Ei niitä koskaan ainakaan myyntiin tullut, Niskasen Esko-veljen kodinkoneliikkeessä pitkän päivätyön myyjänä tehnyt Norja tietää.
Ainoa laatuaan vai ei? Kovin montaa tällaista Finluxia tuskin on kuitenkaan enää tallella. KUVA: HUUTOKAUPPAHUONE ALEKSI
KYSEINEN MALLI ON Finluxin Albatross, joka tv-historiaan tarkemmin perehtyneen Eero Sipiläisen mukaan on ainoa pallomuotoinen Suomessa valmistettu väritelevisio. Niskasen pallotöllössä oli jopa langaton kaukosäädin, joka tuohon aikaan oli myös harvinaisuus.
Kaukosäädin ei tosin ole myynnissä. Se on vuosien saatossa kadonnut.
Televisio on onneksi pysynyt tallessa. Käpykolon ylläpito kävi Niskaselle liian kalliiksi ja hän perusti 1980-luvun alussa uuden elokuvastudion vanhaan kyläkouluun Kuhmoisten Pihlajakoskelle yhdessä Lehtosen kanssa.
Niskasen kuoltua studio jäi Lehtosen huomaan. Lehtonen jatkoi liikkuvan kuvan parissa Pihlajakoskella toimimalla muun muassa Pekko Aikamiespoika -elokuvien leikkaajana.
Nyt koulu on vaihtanut omistajaa – ja televisio päätynyt myyntiin Lempäälässä toimivan Huutokauppahuone Aleksin listoille. Oranssi pallukka päätyy eniten tarjoavalle, kun meklari Sami Taustilan nuija kolahtaa keskiviikkona 1. maaliskuuta.
Meklari Sami Taustila harvinaisen aarteen vierellä. KUVA: HUUTOKAUPPAHUONE ALEKSI
TAUSTILAN MUKAAN televisioon tulee virta, mutta kuvaa ei ole vielä ruutuun saatu. Nykyisenä digiaikana kuvan virittäminen ikivanhaan tekniikkaan on käytännössä mahdotonta.
– Se tietäisi suuritöistä korjaamista. Mutta videokuvan siihen voisi saada, Sipiläinen arvioi.
Käyttöönotossa on vaaransakin.
– Kondensaattorit todennäköisesti vuotavat ja pientä käryä varmaan tulee, jos siihen virrat laittaa. Näin vanhoihin televisioihin tuppaa tulemaan vikoja, vaikka olisivat olleet käyttämättämiä. Vaikka yhden asian korjaisi, niin joku toinen paikka menee rikki.
Sipiläinen arvioi, että Finlux saattoi tehdä kyseistä mallia muutamia kappaleita.
– Kallistuisin siihen, että kyseessä on koekappale. Lopulta Finluxilla varmaan katsottiin, ettei tuollaiselle televisiolle ole kuitenkaan markkinarakoa.
Eri asia se, löytyykö mahdollisia muita koekappaleita enää mistään muualta.
Mikko Niskanen ymmärsi jo 1970-luvulla tuotesijoittelun edut. KUVA: PENTTI KOSKINEN
NISKANEN SAI PALLO-TV:NSÄ Finluxilta vuonna 1974 silloin valmisteilla olevaa Suomi tässä ja nyt -dokumenttielokuvaansa varten. Ulkoministeriön tilaustyön ohje oli levittää ulkomaille ”ajanmukaista Suomi-tietoutta” – eli korostaa Suomea myös teknisesti edistyneenä ja modernina maana.
Lahjoituksellaan Finlux halusi oletettavasti näkyvyyttä elokuvasta, jossa oli määrä esitellä myös muodoltaan vastaavia sisustusarkkitehti Eero Aarnion muotoilemia pallotuoleja.
– Neuvottelimme, mikä sopisi yhteen tuolien kanssa. Finlux toimi siihen aikaan Mikon sponsorina. Mikko osasi järjestää tällaiset asiat mielettömän hyvin. Aina siellä täällä elokuvissa näkyi Finluxeja, Lehtonen muistelee yhteistyökumppaninsa tapaa harrastaa tuotemainontaa.