Tamperelaisen urheiluliikkeen jäämistön perikunnalta ostanut kalamies huomasi omistavansa suksen, jolla hiihdettiin olympiakultaa 72 vuotta sitten.
Kuva: Huutokauppahuone Aleksi, Reino Loppinen
Lue tiivistelmä
Veikko Hakulinen voitti Oslon talviolympialaisissa 1952 kultaa 50 km hiihdossa ajalla 3.33.33.
Mitali on Urheilumuseossa, mutta Lempäälässä toimiva huutokauppa myy toista kultasuksea.
Näytä lisää
Lukemat 3.33.33 ovat ehkä legendaarisimmat suomalaisen urheilun historiassa. Kyseisellä tuloksella valkeakoskelainen Veikko Hakulinen otti ensimmäisen uransa kuudesta hiihdon arvokisavoitosta vuonna 1952.
Tuosta Oslon talviolympialaisten 50 kilometrin hiihdon olympiakullasta on aikaa reilut 72 vuotta.
Keli Norjassa oli kehno. Hakulisellakin suksi lipsui, joten voittoaika painui yli kolmen ja puolen tunnin.
Olympiakulta tuli Haku-Veikon mukana Suomeen. Oletettavasti suksetkin.
Veikko Hakulinen ladulla. Järviset alla, tietysti.
Mitali on nyt Urheilumuseon kokoelmissa Olympiastadionilla. Mutta missä ovat maineikkaan Esko Järvinen Oy:n valmistamat puiset sivakat?
Lempääläläinen meklari Sami Taustila uskoo, että toinen kultasuksista on nyt hänen huomassaan. Taustila kauppaa suksea oululaisen Tuomas Jäntin toimeksiannosta.
Jäntti sai suksen omistukseensa hankkimalla itselleen Tampereella toimineen, muutama vuosi sitten lopettaneen Erämies Oy -urheiluliikkeen varaston. Ennen Jänttiä suksen omistaja oli Erämiehen yrittäjä, kauppias Antti Sirén, joka kuoli joulukuussa 2022.
Huutokaupattavana on myös kalastus- ja metsästysliikkeenä vuonna 1955 aloittaneen liikkeen katukyltti. Kuva: Huutokauppahuone Aleksi
Jäntti luopuu suksesta, koska häntä kiinnosti Erämiehen varastoissa vain omaan harrastukseen liittyvät artikkelit. Jäntti vei Ouluun mukanaan käytännössä vain kalastusvermeitä kuten vieheitä ja koukkuja.
Oletetussa kultasuksessa olevan metallisen laatan mukaan suksi päätyi talousneuvos Sirénille vuonna 1981 Esko Järvinen Oy:n lahjoittamana. Näkyvämmässä sinisessä laatassa kerrotaan suksen kuuluneen olympiavoittaja Hakuliselle ja viitataan Osloon 1952.
Metalliin kaiverrettu teksti kertoo siitä, miten suksi päätyi Tampereelle. Kuva: Huutokauppahuone Aleksi
Olympialaisiin suksessa viittaa myös sen kärkiosaan muiden merkintöjen sekaan kömpelösti sinisellä maalattu teksti ”Oslo 1952”.
Vahvin vihje löytyy kuitenkin kirjoitettuna suksen pohjasta. Teksti antaa ymmärtää Hakulisen lahjoittaneen suksensa sen valmistajalle eli Järvisen tehtaalle muistoksi maaliskuussa 1953.
Onko suksen pohjasta löytyvä teksti riittävä todiste sille, että Hakulinen hiihti legendaarisen 3.33.33-hiihtonsa juuri tällä puukappaleella. Kuva: Huutokauppahuone Aleksi
Suksen aitoutta on silti hankala lopullisesti varmistaa. Toinenkin asia mietityttää: missä ihmeessä on toinen Hakulisen alla liukunut sälelauta?
Hakuliselta asiaa ei voi enää kysyä. Vuonna 1925 syntynyt mestarihiihtäjä kuoli liikenneonnettomuudessa vuonna 2003.
Lahdessa toimivan Hiihtomuseon kokoelma-amanuenssi Laura Häkkinen pitää kysymyksiä ”kinkkisinä”. Häkkisen mukaan Erämiehen varastosta löytynyt suksi on suurella todennäköisyydellä ollut hiihtäjälegendan käytössä.
Merkinnät suksen kärjessä kertovat jotain. Mutta mitä? Kuva: Huutokauppahuone Aleksi
Hiihtomuseosta löytyy yksi Hakulisen suksi, jota aluksi pidettiin juuri 3.33.33-hiihdon menopelinä. Hakulinen ehti kuitenkin elinaikanaan ilmoittamaan, ettei hiihtänyt kyseisellä suksella kultaa.
– Järvisellä oli tapana kiinnittää suksiin tuollaiset siniset laatat kertomaan lisätiedoista sukseen liittyen. Usein sukset jaettiin niin, että toinen suksista päätyi eri paikkaan kuin toinen, Häkkinen tietää.
Kokoelmissa on vastaavat yksittäiset Järvisen sukset muun muassa Eero Mäntyrannalta ja Helena Takalolta. Tiedossa on, että juuri näillä sinisillä laatoilla varustetuilla yksilöillä Mäntyranta ja Takalo hiihtivät aikanaan olympiavoittoon.
Sininen kyltti viittaa vahvasti siihen, että kyseessä on olympiavoittoon siivittänyt sivakka. Kuva: Huutokauppahuone Aleksi
– En osaa varmaksi sanoa, onko tämä asianlaita kaikissa tapauksissa, hyvin oletettavaa tämä kuitenkin on.
Sininen laatta viittaa siis siihen, että juuri tämä kaupan oleva suksi siivitti Hakulisen Oslossa hiihdon kuninkuusmatkan voittoon.
Lukeeko tässä kaiverruksessa kenties suurhiihtäjän sukunimi? Kuva: Huutokauppahuone Aleksi
Myös Helsingin olympiastadionilla toimivassa Tahto-urheilumuseossakin on suksi, jota Hakulisen oletetaan käyttäneen Oslossa. Tästä suksesta löytyy vaaleanvihreä Oslo 1952 -merkintä.
– Merkinnöistä on vaikea mennä sanomaan tulkintoja, osa on esimerkiksi sotkeutunut niin pahasti tai kulunut kokonaan pois. En usko, että merkinnöistä haluttiin tehdä samanlaisia molempiin suksiin. Veikolla näyttää olleen tietty tyyli merkinnöissä ja koristeluissa, Häkkinen analysoi.
72 vuoden takaisella puusuksella on joka tapauksessa oma arvonsa. Huutokauppahuone Aleksi on saanut suksesta tiistai-iltapäivään mennessä 420 euron tarjouksen.